Täällä siis kaikki saaliseläimet, jotka löytyvät kehityslistasta ja hieman tietoa, jotta te, hyvät sudet, osaisitte etsiä niitä oikeaan aikaan.

(Mikäli numero on sulkujen sisällä () saalistusta ei ole vielä kokeiltu, mutta susi titää jo mitä ja miten saalistetaan. Mikäli saaliiden perässä on numero []-merkkien sisällä, jokin eläin on jäänyt välistä!)
-Esim. 1-(8)= numeroa 8 ei ole vielä kokeiltu saalistaa, mutta susi tietää jo mistä eläimestä on kyse ja kuinka se saalistetaan.
-Esim. 1-10 [6]= Susi ei ole opetellut saalista numero 6

1.

Hiiri, Myyrä & Vesimyyrä
-Koko: n.10-20m
-Aika, jolloin liikkuu: koko päivä
-Esiintymisaika: Koko vuosi (Vesimyyrä viherlehti)
-Hyvä saalistus tapa: Hiiri ja myyrä tuntevat hyvin, joten rynniminen ja kiinni juoksu eivät ole hyvä tapa saada niitä kiinni. Opettaa kärsivällisyyttä. Vesimyyrä on haastavampi elinolojensa suhteen, mutta on helposti napattavissa rantakasvien seasta tai matalasta rantavedestä.
-Hyvä tietää: -

2.

Pienet linnut
-Koko: n. 7cm
-Aika, jolloin esiintyy: Yleensä päivä
-Esiintymisaika: Jotkut koko vuoden
-Hyvä saalistustapa: Pikkulinnut ovat ovelia, mutta suurimääräisiä otuksia. Osa niistä elää suurissakin parvissa, ja osa ei viihdy maan tasalla lainkaan. Niiden lukumäärä on suuri este, sillä jos yksi lintu huomaa lähestyvän vaaran, koko parvi tietää siitä. Lintua on lähestyttävä ääneti ja näkymättömissä. Lintujen paras aisti on näkö ja ne saattavat pölähtää lentoon hyvinkin nopeasti.
-Hyvä tietää: Kuollutta lintua ei saa koskaan syödä! Linnut kantavat tunnetusti paljon tauteja ja voivat olla vaaraksi. Osa linnuista puolustaa myös pesäänsä raivokkaasti ja terävät nokat ja kynnet eivät ole mukava lisä saalistukseen.

3.


Pienet jyrsijät
-Koko: 8cm-40cm
-Aika, jolloin liikkuu: päivä/yö (ei aina maanpinnalla)
-Esiintymisaika: Koko vuosi
-Hyvä saalistustapa:  pienet jyrsjiät tuntevat hyvin maan töminän, ja ne oleilevat usein lähellä pesäkoloaan, ja hyppivät ketterästi lumen päällä, joten on vähän haastavampi, kuin hiiri.
-Hyvä tietää: Kaikki paitsi orava ovat myös petoja, joten ne voivat vapata pienen suden pennun ja purra aikuistakin sutta lujaa.

4.

Jänis & Rusakko
-Koko: n. 50cm (Rusakko isompi)
-Aika, jolloin liikkuu: Yleensä päivä
-Esiintymisaika: Koko vuosi (jänis valkoinen talvella)
-Hyvä saalistustapa: Toisin kuin aiemmat, jänis ja rusakko luottavat eniten kuuloonsa, joten on pysyttävä hiljaa. Tarpeeksi lähelle päästyä komealla loikalla jäniksen/rusakon perään/päälle, on hyvä tapa saada pitkäkorva kiinni.
-Hyvä tietää: Jäniksen tassut eivät uppoa lumessa ja se tekee mahtavia väistöliikkeitä juostessaan ja voi vaihtaa suuntaa vauhdista.

5.

Kala
-Koko: 5cm-40cm
-Aika, jolloin liikkuu: Aamu ja ilta
-Esiintymisaika: Jäiden ollessa poissa
-Hyvä saalistustapa: Kala pitää napata nopeasti, sillä kalaa ei voi jahdata. Sen voi saada kiinni seisoen kivellä ja pysyen paikallaan… Kun kala on tarpeeksi lähellä, voi joko lyödä kuononsa veteen tai läimäitä kalan tassulla rannalle. Vedessä seisominenkin on mahdollista, kunhan kärsivällisyyttä löytyy.
-Hyvä tietää: Kalan kiinni saamiseksi on oltava kärsivällinen ja hyvä tasapainoinen.

6.

Saukko
-Koko: n. 60cm
-Aika, jolloin liikkuu: yleensä päivä ja ilta
-Esiintymisaika: Koko vuosi (vain paikoilla joilla edes vähän sulaa vettä)
-Hyvä saalistustapa: Saukko oleilee sulan veden äärerrä ja on märkänä hyvinkin liukas eläin. Saukon voi napata helpoiten vaanimalla ja nappaamalla sen hampailla kiinni tai läimäisemällä tassulla kauemmas vedestä.
-Hyvä tietää: Saukko on nopea ja kevyt eläin. Sen perään ei kannata lähteä jäälle, sillä saukko tietää, mikä jää ei kestä suden painoa.

7.

Kettu ja Naali
-Koko: n. 110cm
-Aika, jolloin liikkuu: Hämärä-yö
-Esiintymisaika: Koko vuosi
-Hyvä saalistustapa: Paras tapa tappaa kettu tai naali on saada se nopeasti kiinni, koska niiden nopeus ei yllä heti huippulukemiin. Naali osaa tehdä hienoja väistöliikkeitä ja se hyppää pitkiä matkoja railojen yli.
-Hyvä tietää: Kettu ja naali ovat nopeita ja ovelia, joten ne vo0vati helposti huijata pysähtymällä ja juoksemalla sitten pakoon juuri ennen kiinniottoa.

8.

Majava
-Koko: n. 70 cm
-Aika, jolloin liikkuu: yleensä päivä
-Esiintymisaika: Viherlehti, mutta näkyvät joskus pinnalla myös Routamaana.
-Hyvä saalistustapa: Majava on vahva eläin. Se oleilee veden lähellä ja sen saa kiinni vain rannalta tai matalasta vedestä. Se on maalla hidas ja sen voi saada kiinni juoksemalla, mutta muuten päälle hyppäämällä.
-Hyvä tietää: Majava varoittaa eläimiä monen kymmenen metrin säteellä loiskauttamalla häntänsä vettä vasten. Sen hampaat ja kynnet ovat terävät ja se voi puolustautua.

9.

Pesukarhu ja supikoira
-Koko: 40-70cm
-Aika, jolloin liikkuu: hämärä/yö 
-Esiintymisaika: Supikoira koko vuoden, Pesukarhu nukkuu routamaat.
-Hyvä saalistustapa: Pesukarhu osaa kiivetä puuhun ja supikoira purra ja lyödä kovaakin. Ne kannattaa kaataa ensin ja loukata vähän kerrallaan, koska ne ovat nopeita ja vahvoja puremaan. Lopulta saalis yrittää juosta pakoon ja sen voi ottaa kiinni.
-Hyvä tietää: Etenkään supikoira ei heti juokse pakoon. Se käyttää pakoa viimeisenä toivona, joten ei kannata odottaa sen juoksevan pakoon, vaan hyökkävän.

10.

Mäyrä
-Koko: n.40cm x 130cm
-Aika, jolloin liikkuu: Hämärä
-Esiintymisaika: Nukkuu talviunta (saattaa herätä leutona aikana)
-Hyvä saalistustapa: Mäyrä on paras tapa tappaa hyökkäämällä suoraan sen selkään, sillä se ei ole nopea, mutta kova puolustautumaan.
-Hyvä tietää: Mäyrät ovat ärhäköitä ja vahvoja kokoisikseen. Sen suure ttassut ja terävät kynnet ja hampaat ovat varteen otettava puolustuskeino.

11.

V. Kauris
-Koko: n. 40cm x 50cm
-Aika, jolloin liikkuu: Yleensä yö
-Esiintymisaika: Viherlehti & Lehtisade
-Hyvä saalistustapa: Kauriit elävät kesäisin suurissa ja talvisin pienissä laumoissa, joten paras tapa, on saada vasa eroon muista. Kauriit harvoin käyvät suden kimppuun.
-Hyvä tietää: Vasa pinkoo nopeasti lumettomana aikana ja piiloutuu hyvin.

12.

V. Hirvi & Peura 
-Koko: 150cm x 130cm
-Aika, jolloin liikkuu: Hämärä
-Esiintymisaika: Viherlehti & Lehtisade
-Hyvä saalistustapa: Vasa on helppo saalis, jos sen saa erilleen emostaan. Se yrittää kyllä pakoon, mutta heiveröisenä sen tasapaino pettää nopeasti pienestäkin puraisusta.
-Hyvä tietää: Vasa on paras saada eroon puolustavasta emostaan.

13.


Suuret linnut
-Koko: 60cm – 110cm  (Siivet 130cm- 215cm)
-Aika, jolloin liikkuu: Koko vuorokausi
-Esiintymisaika: Pöllö, pyy, teeri & metso koko vuosi. Fasaani ja haikara Viherlehti & Lehtisade
-Hyvä saalistustapa: Hiljaa ja näkymättömissä pysyminen on tärkeää. Kiirettä kuitenkin kannattaa pitää, jottei lintu ehdi lehahtaa lentoon. Parasta on valmiiksi hypätä hiukan korkeammalle, kuin lintu, jotta saa sen kiinni ilmasta. Niihin kuuluu: Metso, teeri, haikara ja pöllö
-Hyvä tietää: Linnut osaavat nokkia ja raapia, mutta selästä kiinni otettaessa linnulla ei ole paljoa mahdollisuuksia.

14.

N. Kauris & Peura
-Koko: n.120cm x 170cm
-Aika, jolloin liikkuu: Yleensä öisin
-Esiintymisaika: Koko vuosi
-Hyvä saalistustapa: Kauriit ja peurat elävät kesäisin suurissa, talvisin pienissä laumoissa. Suuresta laumasta ei kannata valita kaikkein hyvä kuntoisinta yksilöä. Kauris tai peura kannattaa ajaa eroon laumasta ja tappaa kaulasta -puremalla.
-Hyvä tietää: Kauris/peura hyppää hyvin korkealle ja voi loikata helposti susienkin yli.

15.

Villisika
-Koko: 150cm x 100cm
-Aika, jolloin liikkuu: Koko vuorokausi
-Esiintymisaika: Koko vuosi
-Hyvä saalistustapa: Sian paksu nahka on haastava ja parasta on ratsastaa sen selässä ja yrittää päästä sen niskanahkaan vauhdissa, muiden häritessä sitä.
-Hyvä tietää: Villisialla on suuret syöksyhapmaat, jotka putoavat vasta alku talvesta ja vahvat sorkat, joilla voi saada pahaa jälkeä.

16.

Poro &  U. Kauris
-Koko: n. 120cm
-Aika, jolloin liikkuu: Päivä
-Esiintymisaika: Routamaa & Routavesi
-Hyvä saalistustapa: Poro on hidas, muttei ihan tyhmä eläin. Se liikkuu suurissa laumoissa. Porot kuitenkin hajaantuvat helposti susien ajaessa niitä ja heikon yksilön selkään ei ole vaikea päästä.
-Hyvä tietää: Porot ovat järjestäneet laumansa hyvin. Nuoret ja hyväkuntoiset urokset kulkevat lauman reunoilla ja heikot ja nuoret vasat ovat lauman keskellä.

17.

N. Hirvi
-Koko: 190cm x 280cm
-Aika, jolloin liikkuu:  Hämärä
-Esiintymisaika: Koko vuosi
-Hyvä saalistustapa: Hirvet eivät elä laumoissa, joten se helpottaa hiukan asiaa. Hirvellä on kuitenkin paksu nahka, suuri koko,  ja nopeus puolellaan. Lauman avulla se voi kyllä onnistua, jos pääsee hirven kaulaan.
-Hyvä tietää: Monet hirvet ovat oppineet, jos susi roikkuu jommalla kummalla puolella, ne juoksevat kohti puuta ja ohittavat sen niin, että susi jää sen ja puun väliin kipeästi.

18.

U. Peura
-Koko: n. 130cm x 200cm
-Aika, jolloin liikkuu: Yleensä öisin
-Esiintymisaika: Koko vuosi
-Hyvä saalistustapa: Urospeurat elävät kesäisin laumoissa, talvisin yksin. Yleensä laumassa olevaa urosta ei voi yllättää, joten se on ajettava kiinni. Lauman avulla kannattaa ajaa peura pois muista ja kaataa se ensin jaloista hidastamalla ja takapäästä puremiseen. Lopullisen surman aiheuttaa kaulavaltimon katkaisu.
-Hyvä tietää: Uros peuralla on kesän ja syksyn ajan hyvin terävät sarvet ja se on vahva potkimaan, joten on varottava!

19.

U. Hirvi
-Koko: 200cm x 300cm
-Aika, jolloin liikkuu: Hämärä
-Esiintymisaika: Koko vuosi
-Hyvä saalistustapa: Paras tapa tappaa hirvi, on väsyttää se lauman kanssa ja hyökätä yhteis tuumin sen kimppuun.
-Hyvä tietää: Hirven mahtavat sarvet ja sorkat voivat tappaa sudenkin!

Viholliset:
Susilla on monta vihollista, jotka tapetaan vain uhan ja pakon edessä.

20.

Villikissa
-Koko: 48-80cm
-Aika, jolloin liikkuu: Hämärä-yä
-Esiintymisaika: Koko vuosi
-Hyvä saalistustapa: Villikissat ovat ärhäköitä ja ovelia eläimiä. Villikissa väsyy nopeasti ja siksi väsyttäminen onkin paras tapa päästä tappamaan se. Saa kuitenkin varautua, että saa muutamia kynnen raapaisuja.
-Hyvä tietää: Villikissa karttaa yllättävän hyvin susia, mutta kohdalle sattuessa se joko luikkii pakoon, tai taistelee. Se raatelee hyvin terävillä kynsillään ja puree pienillä hampaillaan hyvinkin lujaa.

21.

Ahma
-Koko: n. 100cm x 60cm
-Aika, jolloin liikkuu: Ilta-aamu
-Esiintymisaika: Koko vuosi
-Hyvä saalistustapa: Ahma on paksunahkainen peto. Se saa tapettua vain, jos pääsee niskaan.
-Hyvä tietää:  Ahmalla on suuret pedon hampaat ja isot tassut kynsineen. Ahma osaa puolustautua ja on miltei yhtä hyvä taistelemaan, kuin susi. Se heittäytyy joskus selälleen ja läpsii kynsillään vimmatusti, jolloin niskaan pääseminen on haasteellista.

22.

Ilves
-Koko: 80-130cm
-Aika, jolloin liikkuu: Hämä-yö
-Esiintymisaika: Koko uosi
-Hyvä saalistustapa: Ilves ei ole yleisin suden saalis, mutta siihen saattaa törmätä. Ilves on sutta suurempi ja vahvempi, joten parasta on hyökätä vuorotellen, jotta ilves ei ehdi saada otetta yhdestäkään sudesta. Ilves on vahva ja sen väsyttämiseen menee kauan.
-Hyvä tietää: Ilves karttaa suuria susi laumoja, mutta suojelee pentujaan. Sillä on suurten tassujen suojissa suuret ja terävät kynnet ja kulmahampaatkin ovat kaksi kertaa isommat kuin sudella.

23.

Myskihärkä
-Koko: 120-140cm x 250cm
-Aika, jolloin liikkuu: yleensä päivä
-Esiintymisaika: Koko vuosi
-Hyvä saalistustapa: Härkä on nopeasti ajettava pois laumasta ja väsytettävä henkihieveriin. Parasta olisi, jos muutama susi pitäisi myskihärkälauman poissa tieltä, jotta muut voivat tappaa härän, tämän kaaduttua.
-Hyvä tietää: Myskihärät ovat tiivis ryhmä ja käyvät niitä tai toveria härnäävien susien kimppuun. Ne eivät voi potkia, mutta heittävät sudet paksuilla, kallossa kiinni olevilla sarvillaan hyvinkin kauas ja kivuliaasti.
(Vaarallisinta on, jos susi putoaa härän eteen ja se alkaa puskea sutta, suden maatessa sen edessä-> kuolema)

24.

Karhu ja Jääkarhu
-Koko: n.150cm x 130-250cm
-Aika, jolloin liikkuu: Yleensä hämärä
-Esiintymisaika: Karhu nukkuu talviunta (voi herätä). Jääkarhu harvoin Routamaanakaan.
-Hyvä saalistustapa: Karhu on suunnilleen yhtä vahva, kuin kuusi sutta ja sillä on halua taistella hengestään. Harvoin karhua ruoaksi saalistetaan, mutta joskus on osattava tappaa lauman kanssa päälle käyvä karhu. Ja tästä mesikämmenestä riittää syötävää koko laumalle. Karhua on paras härnätä, ja jotkut hyppäävät se selkään. Yleensä se heittää sudet nopeasti alas, mutta monen kerran jälkeen se alkaa väsyä ja lopulta se on yhdessä hyvä kaataa.
-Hyvä tietää: Karhu ei menetä henkeään helposti, mutta jos se huomaa olevansa alakynnessä, se pakenee. Jääkarhuja liikkuu reviirillämme vain routamaan kylmimpänä aikana ja on samanlainen kuin karhu.

Ryhmäsaalistusta:
Susilauman voima ei ole voima, vaan määrä! Tiimityö on kaiken A ja O, sillä sen avulla sudet voittavat helposti itseään vahvempia eläimiä. Tässä siis hieman tietoa susien yhteisestä saalistuksesta, jota voi harjoittaa millä tahansa kissaa isommalla eläimellä! Kun susi osaa ryhmässä saalistuksen, saaliiden perässä on merkki [R], jolloin suden voi ottaa mukaan ryhmäsaalistuksiin.

~Saaliin valitseminen:
   Sudet tarkkailevat saaliitaan etäämmältä huomaamattomissa. Jos kyseessä on eläinlauma, jokainen etsii mielestään heikoimman eläimen laumasta. Lopulta ryhmän johtaja valitsee kohteen, jota ei muuteta enää lainkaan.

~Väijytys:
   Jokaisella saalistajalla on oma paikkansa. Eläin saarretaan yleensä aura-muodostelmassa, eli eläimellä on mahdollisuus juosta kolosta ulos, jottei se paniikissa satuttaisi ketään. Ryhmän nopein susi väijyy yleensä suoraan saaliin edessä ja sitä mukaa nopeus ja kestävyys järjestyksessä sudet kaartavat piiloihin saaliin reunoille.

~Hyökkäys:
   Nopein susi yrittää päästä mahdollisimman lähelle saalista, mutta lopulta tämä hyökkää esiin piilostaan ja arvatenkin saalis lähtee juoksemaan poispäin hyökkääjästä. Loput sudet tulevat esiin yksitellen ja pyrkivät lähelle saalista molemmin puolin.

~Tappo:
   Mikäli kyseessä on suurempi eläin, kuten peura, sudet juoksevat saaliinsa rinnalla näykkien sen jalkoja ja väistellen potkuja. Välillä joku saattaa loikata saaliin selkään ja horjuttaa sen tasapainoa ja purra, mutta yleensä susi tipahtaa kyydistä nopeasti. Lopulta ensimmäinen, joka pääsee lähelle saaliin kaulaa, loikkaa ja tarrautuu kynsin ja hampain saaliin kurkkuun yrittäen päästä käsiksi kaulavaltimoon. Yksi susista jää pitämään saaliin kurssin suorassa, kun taas loput sudet vaihtavat samalle puolelle saalista, jolla kaulaan hyökkääjä on ja yrittävät loikkien, näykkien ja tönien kaataa saalista maahan.

~Lopuksi:
   Kun saalis on tapettu sudet saavat levähtää hetken ja antaa toisilleen palautetta saalistuksesta. Mikäli saalis on hyvin suuri, kuten uros hirvi, sudet voivat syödä tarvitsemansa määrän lihaa ja raahata eläin sitten leiriin. Mikäli saalis on vielä suurempi, sudet voivat kutsua ulvomalla laumansa syömään paikan päälle.

Tässä myös vielä lista eläimistä, joita jokainen numero sisältää (helpottaa tarinoiden kirjoituksen monipuolistamisessa)
   Huomaa, että kaikkien eläinten linkit vievät Googlesta löytyneille kuvien sivuille, jotta saisitte käsityksen jokaisen lajin ulkonäöstä!

1. Peltohiiri, Metsähiiri, Koivuhiiri
2. Maamyyrä, Vesimyyrä, Peltomyyrä, Metsämyyrä, Punamyyrä, Tunturisopuli
3. Tilhi, Tiaiset, Peipot, Kottaraiset, Pääskyt, Käki, Punatulkku, Korppi
4. Orava, Minkki, Lumikko, Kärppä, Hilleri
5. Jänis, Rusakko, Kaniini
6. Ahven, Särki, Lohi, Taimen, Lahna
7. Saukko, Piisami
8. Punakettu, Sinikettu, Naali
9. Majava
10. Supikoira, Pesukarhu
11. Mäyrä
12. Valkohäntäpeura , Metsäkauris (vasa)
13. Hirvi, Saksanhirvi, Kuusipeura, Poro (vasa)
14. Huuhkaja, Tunturipöllö, Helmipöllö, Metso, Teeri, Harmaahaikara, Kurki, Fasaani, Peltopyy, Riekko
15. Kuusipeura, Valkohäntäpeura ja Metsäkauris (naaras)
16. Villisika
17. Poro, Valkohäntäpeura, Metsäkauris (uros)
18. Hirvi, Saksanhirvi (naaras)
19. Kuusipeura, Saksanhirvi (uros)
20. Hirvi (uros)